Mitä barometri kertoo palveluiden riittävyydestä?

Mielenterveyden keskusliitto julkaisi viime viikolla Mielenterveysbarometrin ( http://www.mtkl.fi/?x752385=1864272). Siinä ilmenee kiinnostavalla tavalla eri tahojen erilaiset näkemykset mielenterveyspalveluiden saatavuudesta tämän päivän Suomessa.

Mielenterveyspalvelujen piirissä olevien kuntoutujien enemmistö on varsin tyytyväinen saamiinsa palveluihin. Kaikkiaan 78 prosenttia mielenterveyspalveluja saaneista kokee, että niitä on ollut sopivasti. Yhtä moni puolestaan pitää niitä hyvälaatuisina. 63 prosenttia psykiatrista hoitoa tarvitsevista kuntoutujista kertoi saaneensa sitä aina, kun oli ollut sen tarpeessa.

Omaiset suhtautuivat kuntoutujia kriittisemmin näiden palvelujen laatuun sekä henkilöstön mahdollisuuksiin tukea apua tarvitsevia.  Vain joka toinen omainen (49 %) kertoi psykiatrista hoitoa olleen tarjolla aina tarvittaessa.

Kaikkein kriittisimpiä olivat kyselyyn vastanneet psykologit ja psykiatrit. Useampi kuin yhdeksän ammattilaista kymmenestä totesi, että avun tarvitsijat eivät saa Suomessa riittävästi mielenterveyspalveluja (88 %) tai, että useimmat mielenterveysongelmaiset eivät pääse jonottamatta psykiatriseen hoitoon aina, kun ovat sen tarpeessa (90 %). Erityisesti nuorten ja lasten mielenterveyspalvelut kaipaavat ammattilaisten mielestä pikaisesti lisää resursseja. Myös välittömässä itsemurhavaarassa olevat masentuneet sekä moniongelmaiset ovat ryhmiä, joiden hoidon resursoinnista moni alan ammattilainen on huolissaan. Saman voi todeta heidän näkemyksistään terveyskeskuksissa asioivien ns. valtaväestöön kuuluvien tilanteesta. 37 prosenttia ammattilaisista on heistä huolissaan. Tähän ottaa kantaa Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen: ”Perusterveydenhuollossa kohdataan valtaosa mielenterveysongelmista, mutta siellä ei ole riittävästi mielenterveysongelmien hoitokapasiteettia. Terveyskeskuksissa on verraten vähän mielenterveysasioihin erikoistunutta sairaanhoitaja- ja psykologityövoimaa. Psykiatrian erikoislääkäreitä siellä ei yleensä ole lainkaan”, Tikkanen sanoo. (http://yle.fi/uutiset/julkkisten_selviytymistarinat_ovat_arkipaivaistaneet_mielenterveysongelmia/6941838).

Kuntoutujien positiivista näkemystä palveluiden saatavuudesta selittää se, että kyselyn piirissä olivat vain ne, jotka saavat palveluja. Ilman jääneiden vastauksia ei ole kuultu. Perustellusti voikin ajatella, että omaisten ja ammattilaisten mielipiteet heijastavat tarkemmin todellisuutta. Kun hallitus huomenna aikoo julkistaa kuntataloutta koskevan säästöohjelmansa, sopii toivoa, ettei siinä esitellä leikkauksia, jotka entisestään heikentäisivät mielenterveyspalveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa. Jos mielenterveysongelmiin ei saada riittävän nopeasti riittävän laadukasta ja laajamittaista hoitoa, seuraa siitä raskas lasku yhteiskunnan maksettavaksi, työkyvyttömyytenä  ja  monenlaisina muina kustannuksina. Näin etenkin, jos puutteita on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. (EA)