Lars ja se ainoa oikea

Lars Lindström asuu autotallirakennuksessa, veljensä ja tämän vaimon talon vieressä. Tästä huolimatta Lars ei pahemmin halua olla tekemisessä heidän kanssaan, vaan vetäytyy mieluummin omiin oloihinsa. Eräänä päivänä Lars kuitenkin ilmoittaa aloittaneensa seurustelun, ja esittelee veljelleen ja kälylleen Biancan. Järkytys on melkoinen, sillä Bianca ei olekaan ihminen, vaan "anatomisesti realistinen" nukke.

Lars ja se ainoa oikea (Lars and the Real Girl, USA 2007) esitettiin MTV3:lta 1.12. Se olisi voinut olla "hyväkin vitsi", mutta on toteutettu siten, että katsoja ennemminkin tuntee myötätuntoa Larsia kohtaan, sillä tämä on ratkaisussaan ja suhteessaan aivan tosissaan. Tämä saa ajattelemaan, sillä Yhdysvalloista löytyy oikeastikin Larsin kaltaisia tapauksia, jotka ovat valinneet nuken elämänkumppanikseen. 

Tästä herää luonnollisesti kysymys: mistä moinen valinta voi johtua? Onko mieli ja todellisuudentaju järkkynyt niin pahasti, että kuvittelee nuken ihmiseksi, vai ratkaisun muuten toimivaksi? Tähän elokuva osittain vastaa, mutta vain Larsin näkökulmasta, laajempaa tilastotietoa tai taustoja se ei kuitenkaan valitettavasti kerro. Lars ja se ainoa oikea onnistuu kuitenkin antamaan näkökulmaa siitä, miten särkynyt mieli voi pahimmillaan vaikuttaa todellisuudentajuun asioita vääristävästi. Se mikä itsestä tuntuu täysin luonnolliselta, on todellisuudessa luonnotonta ja muiden, mieleltään terveiden mielestä jopa pelottavaa. Mielestäni on hienoa, että vastaavia ongelmia ja näkökulmia tuodaan taiteen avulla esille - ja mikä olennaisinta, täten herätellään ihmisiä ajattelemaan niitä. (ES)